Rauhalasta pitäisi saada muodostettua jonkinlainen kuva "valmiina" ja tuossa pohdinnassa on auttanut valtavasti toisten hirsitaloremppaajien blogit. Ne luovat muutenkin uskoa projektin toteuttamiseen. Ennen-jälkeen kuvasarjat ovat aivan ehdottoman ihania riippumatta siitä, onko sisustustyyli välttämättä "se oma" vai ei. Romun alta kuorittu upea talo on joka tapauksessa upea ja jokainen toteutettu remontti luo vankkaa uskoa omankin projektin toteuttamiseen.
Mun ehdottomaksi lempparilukemistoksi on muodostunut Riuttalan koulun rempasta kertova blogi, kiitos Suski vinkistä :) Muitakin tulee toki silmäiltyä, mutta Riuttalan tunnelmissa on mukava haaveilla ja monta hyvää vinkkiä on löytynyt.
Keittiö alkaa olla jo ajatuksissa suhteellisen valmis, samoin aula, eikä muidenkaan tilojen kanssa enää ihan lähtöpisteessä olla. Vielä pitäisi kuntoutua sen verran, että jaksaisi lähteä livekauppakierrokselle katselemaan tapetteja ja laattoja. Nettikaupoissa on toki tässä potiessa tullut pyörittyä, mutta jotenkin näytön kautta on kauhean vaikeaa muodostaa kunnon käsitystä materiaaleista, mä olen vähän sellainen "käsillä katsoja" ;)
Aulan valaisin taisi löytyä; puolivahingossa.
Tuo huone on ollut täysi mysteeri tähän asti, koska se on niin pieni, ettei sinne saa oikein tunnelmaa luotua huonekaluilla ja seinät tulevat jäämään kauttaaltaan hirrelle. Silti aula on Rauhalan keskipiste, jonka kautta kuljetaan kaikkialle. Tuon valaisimen löytymisen jälkeen aula näyttäytyy ajatuksissa täysin eri tavalla, muutkin palaset loksahtelevat kohdalleen.
Myös yläkerta alkaa olla ajatuksissa suhteellisen valmis. Yllättäen emme saaneetkaan yläkerran suunnitelmista perheriitaa aikaiseksi, vaan molempien ajatukset vain täydensivät toisiaan. Paria asiaa mietimme edelleen, mutta ne ratkeavat varmasti, kunhan pääsemme pitämään remonttimiehen kanssa palaveria ja pohtimaan myös rakennusteknisesti vaihtoehtojen eri puolia.
Välillä remontin alun viivästyminen harmitti suunnattoman paljon, mutta tämä pohdintatauko on osoittautunut aikamoiseksi onnenpotkuksi. Jos todella olisin saanut sen haaveilemani taikasauvan ja remontti olisi tehty heti oston jälkeisillä suunnitelmilla, olisi monta asiaa tullut tehtyä ei-niin-kivasti.
Aina sanotaan, että vanhassa talossa pitäisi ensin asua pari vuotta ennen remonttia, että lopputuloksesta tulisi todella toimiva ja hyvä. Se pitää taatusti paikkansa. Jos Rauhala olisi asumiskuntoinen nyt, niin tekisimmekin varmasti juuri niin. Tämä kiire ei todellakaan ole hyvä juttu noin mittavaan projektiin lähtiessä. Aika näyttää montako ratkaisua tulee tehtyä niin päin sitä itseään, että ne on pakko vuoden-parin päästä tehdä uudestaan. Toivottavasti ei mitään kovin isoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti