lauantai 12. syyskuuta 2015

Hirsiseinän uusi elämä

Aikaisemmin seikkailuamme hirsiseinien maailmassa on availtu seinien ehostusta ja seinien ehostusta vol2 postauksissa. Nyt kun osa seinistä on vihdoin valmiina ja se meille sopiva ehostustapa on löytynyt, on ehkä aika tehdä yhteenvetopostaus tästä elämämme uudesta opinkappaleesta.

Meistä kumpikaan ei siis tiennyt yhtään mitään hirsitaloista, eikä niiden remontoinneista ennen Rauhalan ostoa. Sukelsimme tuntemattomaan, eikä ainakaan vielä ole alkanut kaduttamaan. Kummasti myös tietoa ja taitoakin on löytynyt aina tarvittaessa ja kokeileminenkin on uskomattoman hauskaa. Senkin olemme oppineet, että on miljoonia ainoita oikeita tapoja ehostaa hirttä. Ja että jokainen tapa on ehdottoman väärä jonkun mielestä. Meidänkin tavallamme tehtynä hirret tulevat ilmeisesti sekä hajoamaan (koska selluteollisuudessa käytetään lipeää puun hajottajana) että homehtumaan (koska home kuulemma pitää keittämättömästä pellavaöljystä erittäin paljon) joten odottelemme nyt jännityksellä sitä, kumpi tapahtuu ensin ja miten nopeasti. Suosittelenkin ehdottomasti ottamaan ihan itse selvää luotettavasta lähteestä eri aineiden toiminnasta ennenkuin päättää oman toimintatapansa -tai ainakin, ennenkuin menee käymään keskustelupalstoilla ;)

Monien testien ja mutkien kautta päädyimme vain siistimään riveykset ja unohtamaan lakkauksen. Lakattu riveys menettää luonnollisuutensa, lakkasi sen sitten ihan millä tahansa.

Ensin siis revimme, tönimme, poistimme ja leikkelimme ne osat riveistä, jotka omaa silmää häiritsivät. Täällä on sadan vuoden aikana tilkitty hirrenrakoja sammaleella, vaatekappaleilla, pellavariveellä, juuttisäkeillä ja ties millä. Koska paljaalle hirrelle meillä jää vain sisäväliseinät, ei niiden tiiviyden kanssa ole ihan niin tarkkaa, esteettisyys ja puhtaus sai luvan voittaa. Joihinkin hirrenväleihin on lisättävä uutta rivettä siistin ja pölyämättömän lopputuloksen aikaansaamiseksi, mutta sen vaivan näen mielelläni.

Ulkoseinät luonnollisesti tiivistettiin ja rivettä lisättiin tarvittaessa ennen huokolevytystä.

Riveiden leikkaamisessa pidän itse eniten terävästä katkoteräveitsestä. Sen saa näppärästi rakoon kuin rakoon ja jäljestä tulee kerralla siisti. Törröttävät pätkät taas saan ainakin itse parhaiten työnnettyä hirrenrakoon jemmaan paikasta riippuen joko talttapäisellä ruuvimeisselillä tai tylpällä moralla.

Kun tilkkeet saatiin ojennukseen, oli vuorossa perusteellinen käsittely juuriharjalla, ensin kuivana. Sitten pesin seinän kahteen kertaan puutuhkalipeällä, jonka valmistuksesta olen jutellut enemmän seinien ehostusta vol2 postauksessa. Lipeäkäsittelyn jälkeen harjasin seinän vielä kahteen kertaan puhtaalla vedellä, kunnes huuhteluvesi jäi puhtaaksi.

Pesty seinä
Pesun jälkeen seinä öljyttiin kylmäpuristetulla pellavaöljyllä. Riveyksiä yritettiin olla öljyämättä syttymisvaaran vuoksi, ilmeisen hyvin tuloksin.

Öljyn imeytyminen seinään ottaa oman aikansa, päivästä muutamaan, mutta viikossa ainakin meillä on seinät olleet kuivat, vaikka paikoitellen öljyä tuli reilumpikin kerros. Tokihan seinä tulee muuttamaan sävyään vuosien kuluessa, parhaillaan öljytty seinä on sellainen lämpimänruskea.

Pidän suunnattoman paljon öljytyn hirren ulkonäöstä, öljyäminen tavallaan herättää puun eloon.

Öljytty seinä. Hyvästi tunkkaisuus, pölyisyys, elottomuus :)

Tuossa kuvassa ehostetun ja ehostamattoman seinän ero näkyy ehkä parhaiten. Vasemmalle reunalle ei siis ole tehty kuvaushetkellä vielä mitään.

Voisin veikata että näitä seiniä tulee kuvattua kerran jos kolmannenkin, kunhan pääsen tästä vihdoin kiinnittelemään niille sisustus-elementtejä. Mieli tekisi jo kovasti, mutta järki käskee odottamaan, että tapetit on seinissä ja huonekalut kannettu sisälle.


4 kommenttia:

  1. Erittäin mielenkiintoinen postaus, kun mekin suunnittelemme talon seinien levyttämistä ja tapetointia, mutta toisaalta tekisi mieli jättää hirsi näkyville sisäseiniin, joillsa eristyksen kanssa ei ole niin väliä.

    Minulla on ihan samanlainen kokemus itse opettelusta: sama juttu oli meillä, ettemme tienneet juuri mitään vanhojen talojen kunnostuksesta, kun hommaan ryhdyimme, mutta paljon on luettu ja opittu. On tämä kyllä ollut tosi mielenkiintoinen tutkimusmatka! Paljon tsemppiä työhönne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva jos oli iloa :) Vuoroin vieraissa ;) Itse nautin mahdottoman paljon sinun blogistasi.

      Paljon tsemppiä myös teille.

      Poista
  2. On aina mielenkiintoista lukea remontista. Teillä on hienot hirret. Kun kirjoitit että on hankala kirjoittaa kun ei ole aihetta niin mitä luultavammin teillä on jonkinlainen puutarha niin ainakin siitä olisi kirjoitettavaa ja ihan tavallinen elämä vanhassa talossa. Kiva löytää uusi blogi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista :)

      Kai sitä on jotenkin jumiutunut kirjoittamaan valmistuneista, tai ainakin huomattavasti edistyneistä asioista ja kun nyt vaan elellään normaaleissa touhuissa, on aiheen keksiminen hukassa. Pitänee tarkistaa ajattelutapaa :)

      Poista