Kun juttu ei luista

En oikein ole kirjoitustuulella, joten annetaan kuvien kertoa omaa kieltään.

Varisten viikko

Rauhalassa on ollut aika hiljaiseloa taas viimeaikoina, ei siis oikeastaan uusia remonttikuulumisia, joten mennään pihalle.

Tuo vasemmanpuoleinen mänty on tämän kesän ollut variksenpoikien kotina. Eipä sitä juuri ole huomannut, ellei lasketa männynjuurelle levinnyttä valkoista kakkaläimärettä. Itseasiassa pesää aloin etsimään lähinnä siksi, kun ihmettelin, miksi varikset ovat niin hiljaa :)

Keskiviikkona poikaset sitten jättivät pesän ja hiljaisuus sillä rintamalla loppui kuin taikaiskusta. Tietenkin kameran akku oli juuri silloin tyhjä, enkä saanut talteen ensimmäisiä "ulkoilukuvia" variksista. Onneksi ne ovat viihdyttäneet meitä vielä loppuviikostakin.

Etsi varis ;) 

Kolme poikasta varmuudella tuosta pesueesta selvisi, yksi löytyi jo joitakin viikkoja sitten pihalta.

Saa katsoa, pesitäänkö täällä ensivuonnakin, toivottavasti.

Varisten lisäksi ainakin västäräkit ovat selvästi saaneet pesintänsä onnistuneeseen päätökseen. Västäräkkien pesää emme onnistuneen löytämään, vaikka pariskunta aktiivisesti pihassa on pyörinytkin. Nyt on ollut liikkeellä vähän pienempiä ja ei-niin-varmoja kavereita jokusia.

Pahoittelen kuvien surkeutta, mutta pokkari on auttamattoman rajallinen kuvausväline.

Mukavaa viikonalkua itse kullekin :)

Jätelaudan uusi elämä keittiössä

Kun ostimme Rauhalan, keittiössä oli yksi "huonekalu"; jos tuota nyt sellaiseksi voi kutsua. Aluksi inhosin koko omituista viritelmää ja olen monesti komentanut isäntää kantamaan koko rohjon polttopuukasaan, mutta koska polttopuille ja jätepapereille tuo rumilus on ollut sangen käyttökelpoinen kapine, niin se on aina kuitenkin saanut jäädä toistaiseksi paikalleen.

Nyt kun olen sitä tuossa vuoden päivät katsellut, niin olen alkanut huomaamattani pitää siitä.

Nyt kun vihdoin olemme saaneet keittiön katon maalattua ja hyllyntakaisen hirsiseinän siistittyä ja öljyttyä, iski inspiraatio alkaa tuunaamaan tuota kehikkoa. Siivo ja suojauspahvitkin olivat vielä sopivasti keittiössä valmiina seinän laiton jäljiltä, niin mikäpä siinä uutta sotkua tehdessä.

Alkuperäinen kehikko

Pikkuisen suunnittelutyötä ja mittailua ja passitin isännän sahailemaan jätepuukasasta sopivat osat hyllyyn. Minulta kun tuo määrämittaan ja suoraan sahaaminen ei ainakaan käytössä olevilla työkaluilla suju, ei sitten niin millään (tuli taas huomattua tuossa kasvilavaa väkertäessä, kyllä ne laudat katkeilevat, ei siinä  mitään, mutta työn jälki on niin luokatonta, etten sitä todellakaan keittiöön tahdo ;)

Niinhän siinä taas yllättäen kävi, että tekemisen touhussa työkuvien ottaminen jäi hyvin vähiin. Muistin kameran olemassaolon tasan yhden kerran projektin aikana... 

Kehikko ja hyllyjen tukilaudat maalattuna

Noin käytännössä ilmaiseksi hyllyksi olen tulokseen enemmän kuin tyytyväinen. Tuo maalikin kun oli harhaostos, jonka piti päätyä keittiön kattoon, mutta jäi sitten kuitenkin kuivumaan purkkiinsa, kun katto tuli maalattua valkoiseksi aiemmista suunnitelmista poiketen.

Ja käytössä

En ole vielä kovin aktiivisesti alkanut hyllyä täytellä, koska oven pielilaudat puuttuvat vielä välistä. Puuhella-leivinuuni-kompleksi odottaa myös vielä hiontaa ja pintakäsittelyä, joten hylly tulee tyhjentymään vielä kerran jos toisenkin. Muutenkin tekele on vielä vaiheessa, tuo tuskin on lopullinen väri ja hiukan haikailisin koristelistoja vielä siistimään hyllykköä.

Pääasia tässä kohtaa on kuitenkin se, että sain vihdoin kattiloille, pannuille, purkeille ja purnukoille jonkin paikan. Tuo tavaramäärä kun on tähän asti asunut työpöydällä ja astiankuivauskaapissa alahyllyn laatikoita lukuunottamatta.

Ehkä tästä todella vielä jonakin päivänä tulee ihan toimiva ja kiva keittiö, nyt taas helpotti huomattavasti :)